Kuten otsikkokin kertoo, ajatukseni ovat aivan sekaisin pääni sisällä. Haluaisin päästä pois vanhempien nurkista, mutta erimielisyydet ihmisten kanssa hidastavat toimintaa. Jos minä yksin vaikuttaisin omaan elämääni, asuntohakemus olisi lähtenyt jo viime viikolla kohti toimistoa. Ylioppilaskirjotukset painavat kuin suurempi mörkö kovaa vauhtia kohti. Parin viikon päästä olisi preliminääri kaikista muista aineista paitsi terveystiedosta. Terveystieto kun ei viime keväänä mennyt mitenkään odotusten mukaisesti. Tästä johtuu ylioppilaskirjoitusten suuri mörkö. Haluaisin harrastaa jalkapalloa, mutta rahanmeno tuntuu olevan aivan valtavaa. Vakuutukset, lisenssit, pelimatkat, varusteet, yms. Töissäkin pitäisi joskus käydä. jos töitä olisi. Kokoajan pitäisi olla menossa jonnekkin ja saamassa aikaan hirveästi asioita. Missä välissä tuleekaan seinä vastaan ja romahdan lopullisesti ? Eilinen ilta meni vain itkiessä M vasten kun olin vain niin loppu tähän kaikkeen. Mielialat heittelevät laidasta laitaan kun yrittää olla niin vahva ja jaksaa touhuta ja olla reipas. Pitäisi vissiin ottaa ohjat yksin omaan haltuun ja alkaa tehdä omia päätöksiä. Kukaan muu kun ei voi mun puolesta alkaa päätöksiä tekemään, se on fakta.
Kiitos Cheek, että olet luonut maailman rentouttavinta musiikkia. Ilman sinua en jaksaisi tätä suoranaista paskaa tahkoa läpi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti