Reissunpäällä

Reissu Oulaisiin koostui aikalailla pitkälti noista kolmesta elementistä. Kiekkoja, kiekkoja ja kiekkoja. Tottakai se avasi tälläiselle vannoutuneelle jalkapalloilijalle taas uudenlaisen lajin mitä voi Suomessa harrastaa ihan SM-tasolla. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että kyllä se ihan mukavaa oli vaikkakin ONNEKSI seurasin vain sivusta ja toimin huoltona, personal treinerinä ja päähän potkijana. 

Ehdimme myös eräänä iltapäivänä "pohjoisessa" olessamme pyörähtää Kalajoen hiekkasärkillä kuten ylläolevista kuvista näkee. Hiekka oli mukavan pehmeää ja merivesi matalassa vedessä yllättävän lämmintä. Uimaan ei kumminkaan uskallettu mennä kun ukkospilvet seurasivat meitä kuin hai laivaa..

Joku oli saanut hauskan ajatuksen tuolla pohjoisessa piirerllä noihin valkoisiin juttuihin (meilläpäin niitä sanotaan traktorin muniksi) erilaisia kuvioita. Toimi meille sopivana rajapyykkinä siitä minne meidän pitää ajaaa.

Loppuun voisin vielä lisätä, että keppikerjäläisen elämä ei ole mitään mukavaa ja tekevälle sattuu. Äiti ja M yrittivät minut saada jo vaihtamaan lajia kun kuulemma se on liian tapaturma-altista minulle. Onneksi on tiedossa aika jo ortopedille niin saadaan selvyys, että missä mättää. Hetkeksi joudutaan ainakin jalkapallosta pitämään taukoa, kuulemma...